Sairastelua

Tänään piti aamulla soittaa töihin, etten pääse flunssan takia. Vaikka onkii maanantai, mieluummin olisin töissä ku kipeenä sängyn pohjalla. Tän päivän suunnitelmii kuuluu siis netflix, basilikateetä ja herkkuja! Piti käyä hetki sitte lähikaupassa, ja oli vähä rankkaa tallustella kipeenä noit ylämäkiä.. Ei kuitenkaa tullu yllätyksenä että saan flunssan, koska opettajat varotteli jo viime viikolla että sitä on nyt paljon liikkeellä Alpha Centressä.


Viime viikolla kuitenkii ehti tapahtua vaikka mitä.  

Lapset edelleen testailee, millon menetän hermot. Jos luokassa on sekä minä että opettaja, on kaikki hyvin ja molempia totellaa. Mut auta armias kun opettaja lähtee.. Oon vastaanottanu jo muutaman lyönnin, sekä sakset heitettynä terä edellä miua kohti. Jälkimmäisessä oppilas tais kuitenkii tajuta, kuinka pahasti olis voinu käyä, jos sakset oliskii osunnu joko miuhun tai johonkuhun muuhun. Edellä mainitut tapaukset on kuitenkii onneks aika ääripää-esimerkkejä. Useimmiten lapset ei vaan tottele, vaan joko esittävät nukkuvaa, pelleilevät tai koittavat ärsyttää.


Yhtenä päivänä havahduin siihen, miten paljon huumeet vaikuttaa täällä lasten elämään - vaikkeivat itse niitä käyttäisikään. Eräs viereisen luokan oppilas alkoi yhtäkkiä aamulla itkemään, mutta tuli surkea olo, kun en ymmärtänyt minkä takia hän itkee. Kerroin tästä kuitenkin hänen luokkansa opettajalle, joka meni sitte juttelemaan ja lohduttamaan. Hieman myöhemmin kuulin, että lapsi oli itkenyt, koska hänen sisaruksensa olivat varastaneet hänelta rahaa. Ja tämä sen takia, että sisarukset saisivat ostettua huumeita. Tällainen varastaminen ei ole kuulemma harvinaista, vaan myös vaatteita saatetaan myydä ilman tämän lapsen lupaa?



Perjantaisin Alpha Centressä on aina hieman rennompi päivä - oppilaiden ei tarvitse käyttää tavallista koulupukua, vaan heillä on tällöin päällä urheiluvaatteet (valkoiset shortsit ja punainen paita) tai omat vaatteet kotoa. Perjantaisin, kuten kaikkina muinakii päivinä, pitää kuitenkii olla olkapäät peitettynä. Välillä käydään viereisellä urheilukentällä pelaamassa koripalloa ja jalkapalloa, mutta hihattomalla paidalla ei ole mitään asiaa poistua koulun alueen ulkopuolelle. Yhtenä perjantaina yks oppilaista itki, kun äiti oli käskenyt laittaa topin päälle aamulla. Kyseinen lapsi siis rakastaa urheilua, ja vanhemmatkin kyllä tietävät koulun säännöt, joten ihmettelin äidin tekemää asuvalintaa..

Viime perjantaina tehtiin saippuaa. Eräs opettajista oli puhunnu siitä jo aiemmin viikolla, mutta olin kuullut soapin sijasta soup, eli keitto... Aamulla näin yhden oppilaan repivän kasvin lehtiä pahvilaatikkoon ja kysyin mihin ne on tulossa. Oppilas sanoi, että se selviää kun menen katsomaan koulun saliin, mitä valmisteluja siellä tehdään. Oletin siis koko ajan että kyse on nyt sitte jostain nokkoskeiton tapasesta jutusta.. Olisitte nähny miun ilmeen ku menin saliin ja pöydällä oli vaan öljyä, vettä, jotain pieniä pulloja ja syövyttävää ainetta :D Hetken siinä mietin et tätä keittoa en kyl haluu maistaa, mut sitte tuli maalaisjärki esiin ja tajusin mistä on kyse.

Saippuan tekoon sai myös oppilaat osallistua tosi hyvin ja kaikki selvästi nautti siitä. Pienissä pulloissa oli esim. kookosöljyä ja kirsikan tuoksua, joista saatii hyviä tuoksuja saippuaan.

Alla olevissa kuvissa vasemmalla juuri tehtyä saippuaa, jonka täytyy antaa olla 3 viikkoa tuollaisessa puulaatikossa kansi päällä. Oikealla valmista saippuaa.

 

Loppupäivä menikii sitte rennoissa tunnelmissa, osa lapsista leikki, osa kuunteli musiikkia tableteilta ja osa ihmetteli kilpikonnaa. Ennen kotiinlähtöä koululle tuli vieraita: 4 aikuista kertomaan oppilaille Jumalasta. Oppilaat kuuntelivat kiltisti ja myös lauloivat mukana. Mielestäni oli hieman ahdistavaa, kun yksi aikuisista alkoi kyselemään oppilailta, haluavatko he olla Jumalan kanssa ystäviä. Nainen tuli todella lähelle lasten kasvoja ja kysymys oli hieman hyökkäävä.. Yksi lapsista ehkä pelästyikin tätä ja sanoi ei, vaikka varmasti olisi halunnut sanoa kyllä. 

Yksi opettajista omistaa kilpikonnan, joka vierailee aina silloin tällöin koululla :) Meidän ensikohtaaminen oli hieman erikoinen, kun luulin ensin että kyseessä on vaan joku lelu, mutta yhtäkkiä se liikuttikin jalkaa!

Jokapäiväinen maisema, kun kävelen koululta kaupunkiin bussipysäkille

- Ansku (Pahoittelen että osa tekstistä on tosi pientä, tietokone ei suostu yhteistyöhön :( !! )