perjantai 20. tammikuuta 2017

Youth Development Division's evaluation & planning retreat

Day 1 /16th/

Maanantaina lähdettiin siis meijän harkkapaikan tällaseen arviointi ja suunnittelu tapahtumaan neljäks päiväks. Meillä ei ollu alkuu mitään tietoa, että mitä tää mahtaa pitää sisällään. Lähettiin YDD (Youth Development Division) toimistolta ajelemaan tollasella pikkubussilla Portsmouthiin, Carbritsin National Parkiin. Eli käytännössä ajeltii lähes saaren toisesta päästä toiseen. Tähän matkaan menee normaalisti parisen tuntia, mutta ei myö kyllä taaskaan ihan kahta tuntia matkustettu.

Ku ajeltii tänne päi matkalla näky kovasti viime vuotisen Erika-myrskyn aiheuttamia tuhoja. Jokien vesi oli nousuut ja vienyt mukanaan useamman sillan. Monesta kylästä vedet olivat tulvineet niin, että kylien autot olivat valuneet veden mukana meren pohjaan. Moni perhe oli menettänyt kaiken omaisuutensa ja ihnisvahingoiltakaan ei vältytty. Aivan kamalaa! Onneksi kylät ovat selvinneet tästä ja päässeet jaloilleen. Täytyy olla tyytyväine, että meillä ei Suomessa ole tällasia myrskyjä.

Scotts Headin luota iha pohjosee
Välillä mietin miks näillä täällä ees on aikatauluja kun ne eivät ikinä pidä :'D Eka päiväki aloitettii myöhässä. Meijän iltapäivän agenda oli käydä läpi kuinka eri Youth divisionin projektit olivat viime vuonna onnistuneet. Eka päivä kesti siis jostakin 10.30-18. Välissä syötiin ja pidettiin yksi kahvitauko, mutta muuten se oli asiaa kokoaika. Täytyy sanoa, että se on aivoille aika raskasta. Tähän englannin murteeseen menee aikaa totuttautua ja uuden tiedon prosessointi vie aina aikaa.

Onneksi meillä on ihan kivat nukkumapaikat täällä. Ollaan kaikki samassa huoneessa, tai no naiset omassa ja miehet omassa, nukutaan kerrossängyissä. Tulee sellainen retkeilyfiilis tästä. Tää on joku brittien (ehkä) rakentama paikka. Ilmeisesti yks turistirysä täällä? Mutta kaunista tääl ainakin on. Tääl o joku hassu vesi systeemi ett illalla ei tuu enää vettä?! Että kivoja vessareissujaki kun vessaa ei voi vetää! :'D
Tällaseltä näytti meidän majoitus;
kerrossänkyjä vieri vieressä
~Elli


Day 2 /17th/

Toinen päivä alkoi, kun porukka alkoi heräilemään ennen seitsemää. Seiskalta olis alkanu aamupala, mut voitte kuvitella, et eihän se sillon alkanu :D Puoli tuntia myöhässä alotettiin aamupala ja heti sen jälkeen alkoi taas esitykset. Aluksi oli arviointia menneestä vuodesta ja myöhemmin jatkettiin tulevien ohjelmistojen esittelyillä. Tämä päivä olikin melko rankka; vähän kahdeksan jälkeen aamulla alotettiin ja lopetettiin viiden aikoihin iltapäivällä. Välissä oli kaksi taukoa. Omalta osaltani voin sanoa, että keskittyminen alkoi lopuksi olla aika kadoksissa, vaikka asia olikin mielenkiintoista! On silti raskasta koittaa englanniksi (tää murre on vieläkin paikoitellen hankalaa ymmärtää) kuunnella monta tuntia ja monta esitystä.

Esityksistä sai silti paljon irti ja niissä oli hyviä pointteja! Mielenkiintoista kuulla nuorisotyöstä eri maan näkökulmasta. Projektit kuulostavat kyllä hyviltä ja ihan hyvin voisi jotain Suomeenkin täältä tuoda! :)

BREADFRUIT
(On muuten hyvää paistettuna!)
Illalla koettiin hiukan jännittäviä hetkiä, kun lähdimme Portsmouthin Youth centeriin suihkuun (vettä ei siis tuu iltaisin, niinku Elli jo mainitsikin). Menomatka meni hyvin ja suihkussa pääsi käymään, vaikka vesi hiukan viileetä olikin. Vessaan en Youth centerillä uskaltanut, koska Elli kerto nähneensä vessassa "mukavan" kokosen hämähäkin. Ei kyllä kiinnostanut edes katsoa minkä kokonen yksilö oli kyseessä...

Suihkuhommat hoidettuamme hyppäsimme autoon ja kuskiksi lähtikin eräs toinen kuin menomatkalla. Alku meni mukavasti, mutta kun pääsimme National parkin alueelle, alkoi jännät paikat :D Tie on kapea ja kuoppainen ja melkein heti tien reunasta lähtee kunnon rotko. Noh, ajoimme mäkeä ylös (jo tässä kohtaa katselin rotkoa ja mietin, et "jooh, mukava pudotus") ja sitten vastaan tuleekin auto... No hetken siinä sit oottelimme Ellin kanssa, että mitä tapahtuu. Pelko oli, että lähetään peruuttamaan ja siitä ei kyl ois hyvää seurannu. Onneks auto sit siirty ja tuttujahan siellä oli. Koitettiin jatkaa matkaa, mutta jotenki auto lähti taaksepäin pari metriä kunnon vauhdilla ja sydän jätti aika monet lyönnit välistä. Toisesta autosta tuli yksi ohjaajista ulos ja ehdotti kuskin vaihtoa. Kuski vaihtu ja päästiin turvallisesti takaisin! On tääl tiet ja liikenne välillä niin hurjaa... Mut ehkä tähänki tottuu jotenkin :D

Väsymys oli illalla ihan kiitettävää luokkaa. Aivot taitaa tehdä aika paljon hommia kuitenkin, vaikka fyysisesti ei mitään raskasta tehdäkkään :D

-Maikku


Day 3 /18th/

Tuoll oli hurja määrä tällasii liskoi
Kolmas päivääää!! Tääl on ollu ihan kivaa jooo ja ollaan saatu sikanaa uutta tietoa, mutta henkisesti on niin väsyny ku nää päivät on ollu niin tiiviitä ja jatkuva sosiaalinen tilanne päällä. Tänään käytiin läpi YDD tapahtumakalenteria tulevalle vuodelle. Ja sitte voin myöntää, kun oon niin huono nimissä, mutta iltapäivällä päästii tapaamaan Dominican ministry of youth, sports, culture and constituency empowerment Justina Charles, National youth council (jonka nimeä en nyt löydä mistään) ja permanent secretary in the Ministry, jonka nimeä en myöskää valitettavasti nyt löydä mistään. En nyt tiedä meniks nääkään oikein, mutta anteeksi tästä.

Meije iltapala vai aamupala vai välipala?
YDD johtaja tarjosi meille opastetun kierroksen täällä Porthsmouthissa, että vähä nähtäis pohjoispuolenkin maisemia. Myö ajeltiin hetkonen pitkin kaupunkia jonka jälkeen dominicalaiseen tapaan käytiin yhdillä illan painikkeeks. Harvemmin on pomot tarjoilleet viskiä. Syötiin myös jotain todella ällöä, en halua ees aatella tätä asiaa enää. Toivon mukaan kuulin väärin, mitä nautittiin, mutta tulipas kokeiltua.

Johtaja kertoi, että tokavikanapäivänä ihmiset järjestävät erilaisia esityksiä. Oltii jo ett mitä oikee aijotaa tehä?!?! Päädyttii lopulta, että oltais esitelty letkajenkka porukalle, mutta ei tääl mitää tollasta tekemistä ees ollu. Jengi lauleskeli vaan karaokea yläkerrassa ja toiset pelas tammea alhaalla. Saatii ihanaa grilliruokaakin vikan päivän kunniaks. Ps. Näitte perunasalaatti o ihanaa. Ei oo suolakurkkujaa. Täytyy jostain pölliä sen ohje!

Nyt pitkän päivän jälkeen aika käyä nukkumaan! Vielä viimoinen päivä huomenna, vielä jaksaa jaksaa. Ollaa menossa vähä vaeltaa, mitä ite ainakin ootan ihan sikanaan! Ootan kyllä kotiin pääsyki, koska tälleen introverttina tää monen ihmisen kanssa sosiaalisen leikkiminen ei oo helppoo. Onneks saatii perjantai vapaaks ni saadaa palautua Maikun kaa tästä matkasta.:)

~Elli


Day 4 /19th/

Lounasta vikalta päivältä;
tummempi kanaa ja riisia
ja vaaleempi kalaa ja riisiä
Vika päivä käynnisty vähän väsyneissä tunnelmissa. Ellin kanssa jaksettii valvoo edellisenä iltana jopa melkeen yhteentoista-kahteentoista. Aamu starttas siis samaan tapaan kuin edellisinä päivinä: aamupalalla. Aamupalan jälkeen oli ohjaajien reflektoinnin aika, käytiin läpi ongelmakohtia työyhteisössä ja keskusteltiin, miten niihin voisi puuttua. Huomattiin, että samanlaisia ongelmia löytyy Suomenkin työyhteisöistä. Reflektion jälkeen oli vähän välipalaa ja sitten katsottiin noin vartin mittainen video YDD:n toiminnasta. Sitten päästiinkin vähän liikkumaan!

Näköalapaikalla oli vanha tykki
Ohjelmassa oli siis parinkymmenen minuutin vaellus Portsmouthin näköalapaikalle. Eka vaellus meillä täällä Dominicalla! Vaikka matka ei pitkä ollutkaan nii kyllä siinä lämmin tuli ja syke nousi, kun matka oli koko ajan nousevaa, juurikkoista polkua. Huikeet oli maisemat ylhäältä! Koska sää oli kirkas, nähtiin myös hyvin naapurivaltio, Guadeloupe. Aika lähellä nää saaret ovat siis toisiaan. Takasin tullessa piti varoo, ettei vaan kompastu juuriin ja kiviin.

Kun tarkkaan katsoo, niin voi nähdä
 kaukana siintävän Guadeloupen
Vaelluksen jälkeen oli ruokatauko. Sitten olikin retriitin arviointi. Mekin Ellin kanssa saatiin (vai jouduttiin :D ) kertomaan oma kokemuksemme. Mahtavahan tämä kokemus oli! Upeeta nähdä, miten pienillä resursseilla nää ihmiset pystyy järjestään kaikkea mahdollista projektia ja tapahtumaa. Työntekijät tuntuvat pitävän työstään ja olevat ylpeitä siitä, mitä tekevät. Se on mahtavaa.

Mahtava reissu siis kaikenkaikkiaan, mut oli kyllä niin kiva palata takas Sourfriéren kotiin. Suihkusta ja vessasta tuleva vesi, oma sänky ja tietty Ansku ❤

-Maikku






3 kommenttia:

  1. Ihanaa ku nää teijä tekstit joteki nii aitoja! Kiva lukasta täält miten siellä menee, ikävä ❤

    -Emma

    VastaaPoista
  2. Lisää vaan juttua tuleen... :)

    VastaaPoista
  3. Hienosti kirjoitettuja, elävän tuntuisia tarinoita. Peukutan....

    VastaaPoista