Töitäki alkaa oleen takana jo useempi viikko. Aluksi ku tultiin tänne, ajateltiin, että täällä saattais päästä jopa vähä helpommalla, kuin jos suorittaisi harkan Suomessa. Elettiin vähän siinä käsityksessä, että olis lyhyempää päivää ja muutenkin jotenkin ehkä helpompaa. Mutta nyt näitten kolmen viikon jälkeen kukaan ei voi sanoa meille etteikö tehtäis duunia. Me Youth Divisionilla saadaan tehdä välillä tosi pitkääkin päivää. Välillä saatetaan olla töissä yheksästä viiteen ja enneks ollaan kotona, ni kello on jo lähempänä kuutta tai seittemää. Energiaa vie myös se, et aikataulut ei yleensä päde (siis oikeestaan yleisempää on, et en i päde ku et kaikki menis aikataulun mukaan) ja et joskus asiat ei vaan etene. Tää on kuitenki tottumiskysymys ja ollaanki jo osattu ottaa rennommin. Kaiken lisäks meijen harkka on täällä pidempi kuin kotimaassa luokkatovereitten, mutta tuleepahan kallista työkokemusta ihan roppakaupalla meille! Et jos kukaan kehtaa sanoo meille, että ei tehä töitä ja vaan ryypätään, ni saatetaan suuttua!
Torstaina 2.2 meill oli melko tyypillinen työpäivä. Oltiin Roseun (elikkä pääkaupungin) nuorisotalolla mukana Life skills- projektin nuorten kanssa. Tuona päivänä vuorossa oli taitojen opettelua. Nuoret ovat valinneet itse jossakin kohtaa, että ovatko opettelemassa sähkötöitä vai käsitöitä. Myö molemmat oltiin mukana nahkatöiden opiskelussa. Näillä on tosi mielenkiintoinen opettaja, joka ilmeisesti taitaa lähes mitä vain. Kovasti hän olis halunnu kuulla jonkun Suomalaisen vitsin, mutta ollaan niin huonoja vitsien kanssa molemmat, että jäi (jälleen) kertomatta. Että jos jollaan on ihan sika hauska vitsi takataskussa niin saa jakaa meille ni voidaan yllättää opettaja ens kerralla.
Ohjelmassa oli siis nahkavöiden tekoa. No me sitten päätettii mennä hiukan helpomman kautta ja tehtiin avaimenperät. Aika helpolla kaavalla tehtiin nämä, mutta ollaan ylpeitä niistä kuitenkin! :D Vähän kiire tuli, niin ei ehitty viimeisteleen meijän töitä. Jää avaimenperien värjääminen siis seuraavaan kertaan. Oli hienoo huomata, miten nuoret osallistuivat innolla, vaikka ehkä olisivat voineet kuunnella ensin ohjeistusta... Hienoja töitä he saivat kyllä aikaan!
Vaikka ohjelmassa mukana olleet nuoret ovat ongelmatapauksia (monet) niin yleensä ei ole sattunut suuria välikohtauksia. Torstaina ohjaajan täytyi poistua käymään jossain kokouksessa, jolloin paikalle jäi vain taitojen opettajat; nahkatöiden opettaja ja sähkötöiden opettaja. Suurimmat auktoriteetit olivat siis pois paikalta. Parilla nuorella oli ollut jo edellisenä päivänä sanomista toistensa kansssa. Eräs tyttö oli kiusannut yhtä poikaa ja sai tähän kiusaukseen mukaan myös toisia. Ilmeisesti tämä poikakin oli ehkä tehnyt jotakin, mikä oli edesauttanut kiusaamista, mutta sitä emme nyt ihan tajunneet. Seuraavana päivänä tilanne tosiaan kärjistyi ohjaajien lähdettyä. Poika oli uhkaillut tyttöä sanallisesti, jonka jälkeen tyttö oli yrittänyt lyödä poikaa tuolilla. Tilanteesta tuli kovaa sanaharkkaa. Nahkatöiden opettaja sai nuoret rauhoittumaan ja irti toisistaan. Kummallekkaan ei onneksi sattunut mitään. Tilannetta selviteltiin myöhemmin kuin ohjaajat tulivat takaisin. Oli todella kiva, että he kysyivät medänkin mielipidettä asiasta. Pitäisikö kummatkin lähettää kotiin vai vain jompi kumpi heistä. Meidän mielestään kumpikin oli toiminut väärin ja kerrottiin, että ainakin Suomessa tilannetta selviteltäisiin seuraavaksi riitelevien nuorten kanssa yhdessä. Näin he aikoivatkin tehdä.
Selvittely oli hieman sekavaa. Koska nuoret huusivat toisilleen ja tietysti puolustelivat itseään. Minusta (Elli) poika käyttäytyi kuten kuka vain pitkään kiusattu nuori. Kiusattu ihminen joutuu olemaan aina vähän varuillaan ja varpaillaan ja sen takia tämä tilanne ehkä kärjistyikin. Ohjaajilla oli hyviä pointteja, että keskittykää omaan koulunkäyntiinne ja elkää turhaan ajautuko toistenne kanssa tähän tilanteeseen. Tää on monelle näistä nuorista viimeinen toivo ja toivotaan koko sydämistämme, että nuoret läpäisivät tämän kurssin ja pääsisivät töihin ja saisivat kiinni elämästään. Tilanne jäi meistä ehkä hieman kesken. Vaikka tilanne kyllä selvitettiin. Meitä ihmetytti myös se, että kovasti tämä kiusattu poikakin sai moitteita. Tietysti ei saisi provosoitua ja käyttäytyä tämän johdosta huonosti, mutta silti!
Työt on ollu siis meijen mieleen. Täytyy joku kerta kirjottaa teille postaus tuolta after school ohjelmasta, jossa ollaan kanssa mukana. Siellä on upeita lapsia ja heidän kanssaan on kiva viettää aikaa.
Kaikki muukin on ollu täällä mahtavaa. Ollaan saatu muutama uus kaverikin, jotka on vienny meitä erilaisiin tapahtumiin ja joiden kanssa on pystynyt vaan viettämään aikaa. Alhaalla kuva meijen upeesta jengistä :'D Täällä suurin osa ihmisistä on vaan aivan mahtavia. Koettiin myös tavallaan pelottavia tilanteita tällä viikolla. Tai nää luultavasti kuulostaa pelottavammilta kuin mitä ne ny oikeasti olis. Oltiin torstaina eräässä tapahtumassa illalla. Paikalla oli paljon väkee ja meininki oli ihana. Yhessä vaiheessa kuuluu pamaus. Meijen korviin se kuulosti siltä, ku joku olis poksauttan ilmapallon tai jotain painavaa olis tippunu maahan. Yht'äkkiä meijen kaverit on sillee, että joo nyt meijen pitää lähtä ulos, että se oli ase. Oltiin hetken, että anteeks mitä? Kukaan ei kuitenkaan ollu paniikissa. Osa ihmisistä tuli ulos ja nääkin oli silleen, että poliisi/armeija mitä noi nyt on, niin hoitaa kyll homman. Ei menny montaa minuuttia, ilmeisesti ampuja saatiin kiinni ja tanssimine sai jatkua. Ei Suomessa onnistuis tällane :'D Mutt olipahan kokemus tääki! Seuraavana päivänä oltiin päiväunilla ja kesken kaiken alko heiluu sänky. No päästiin kokemaan meijen eka maanjäristys. Tää oli kyll todella pieni! Maanjäristyksen keskus oli ollu toss lähes viereisellä saarella ja siellä se oli ollu kuitenki sellane kohtalaine, mutta täällä se tuntu tosi pieneltä. Osa paikallisista ei ollu ees huomannu sitä :D
Tää o yks meije ehdoton lempparilaulu :D nauttikaa!
Että tällästä tänne! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti