Viikon kuulumiset

Kohta on taas yks harjotteluviikko Alpha Centressä takanapäin. Kuten jokasella viikolla, tälläkii on ehtinny tapahtua vaikka mitä.

Maanantaina eräs oppilaista alkoi itkemään heti kouluun tultuaan, mutta en täysin ymmärtänyt, minkä takia. Kyseessä oli ilmeisesti joko sairas sukulainen tai varastavat sisarukset. Tilanne kuitenkin rauhottui kun lapsi sai vierelleen aikuisen, kenelle purkaa tuntemuksiaan.

Lastenlauluja, joita usein lauletaan oppilaiden kanssa.

Aamu alkoi tarinatuokiolla, joka joko katsotaan youtubesta tai opettaja lukee kirjasta. Tarinalla on aina jokin syvempi tarkoitus: se esimerkiksi opettaa minkä takia valehteleminen on väärin, tai miksi kannattaa auttaa muita ihmisiä. Kaikilla luokkamme lapsilla on keskittymisongelmia, mutta lähes kaikki jaksavat kuunnella tarinan loppuun asti. Kun tarina loppuu, opettaja kyselee kysymyksiä siihen liittyen ja parhaiten vastanneet saavat palkinnoksi karkin. Tarinatuokion ajaksi minun luokkani ja viereinen luokka yhdistetään, jolloin kuuntelemassa on n. 6-12 oppilasta. Tuokion jälkeen oppilaat palaavat omille paikoilleen ja varsinaiset oppiaineet alkavat.

Yksi oppilaista opettelee jo muodostamaan sanoja.

Tiistaiaamuna perheemme äiti tuli sanomaan, että voisi olla parempi jos pitäisin vapaapäivän. Kaupungissa oli tuona päivänä tulossa jokin poliittinen mielenosoitus tms, joten joutuisin välttelemään isoja ihmisjoukkoja ja siellä saattaisi joutua juoksemaankin. Osasyynä myös ihonväri, sillä jotkut ihmiset voisivat luulla että olen USA:sta, joten hän toivoi, etten lähtisi yksin kaupunkiin.

Myöhemmin sitten kuultiinkin, että kaupungissa oli illemmalla meno villiintynyt ja mm. ikkunoita rikottu kivillä ja pulloilla.

Netistä otettu kuva tiistailta.

Keskiviikkona opeteltiin oman nimen kirjoittamista sekä numeroiden tunnistamista ja hahmottamista. Yksi luokkani oppilaista on selvästi muita edellä - hän menee jo numerossa 8, kun muut vasta aloittelevat opettelemaan numeroa 4. Tämä johtuu siitä, että kyseinen oppilas on ainoa, joka saa kotona minkäänlaista apua kotiläksyissä. Lapset, keiden vanhemmat eivät tue heitä koulunkäynnissä, ovat epävarmempia itsestään ja heillä on koulussa hankalampaa. On älyttömän hieno asia, että heillä on mahdollisuus tähän kouluun, joka varmasti lisää heidän itseluottamustaan. Näiden "hankalampien" lasten kanssa kokee itsekin todellisia onnistumisen hetkiä, kun he oppivat jotakin uutta. Jos esimerkiksi nimen kirjoittaminen onnistuu paremmin kuin edellisenä päivänä, on lapsen ilme jotakin sanoinkuvaamatonta.

Keskiviikkona myös yksi oppilaista meinasi nukahtaa monta kertaa päivän aikana, ja jopa itse koulun rehtori tuli kyselemään onko kaikki ok. Tämän jälkeen selvisikin, että oppilaan äiti on parhaillaan sairaalassa, joten hänen siskonsa huolehtii nyt hänestä. Ja koska siskoa ei ilmeisesti nukkumaanmenoajat kiinnosta, oli oppilas valvonut lähes koko yön katsoen telkkaria..

Tänään, eli torstaina, oli rennompi aamu, sillä tiedossa oli vierailu paikalliselle paloasemalle! Lähdön piti olla klo 9:30, mutta jostakin syystä pääsimme lähtemään vasta tuntia myöhemmin. En ole varma, oliko kyydin kanssa ongelmia vai eikö paloasemalla oltu valmiita, mutta opettajia alkoi selvästi tämä häiritsemään. Yleensä Dominicalla kaikki ovat myöhässä, joten ihmettelin hieman heidän närkästymistään asiasta. Ymmärrän kuitenkin, että tässä meni hukkaan hyvää opetusaikaa, ja olisihan joku voinut edes soittaa myöhästymisestä. 

Kun saavuimme paikalle, näin ensimmäisenä kolme kameraa ja kuvaajia.. En tiennytkään että paikalla olisi myös yksi Miss Dominica-kilpailun ehdokkaista, jota varten kamerat selvästi olivat. Noh, tästä huolimatta oli oikein mukava päivä! Lapset olivat innoissaan isoista paloautoista, ambulanssista ja kaikesta mitä vaan näkivätkään! Aluksi palomiehet (ja -naiset) esittelivät asujaan ja kyselivät lapsilta erilaisia kysymyksiä. Koko tämän ajan (kuten loppupäivänkin) kamerat kuvasivat meitä - yhtään ei ollu juu ahistavaa.

Tämän jälkeen lapset saivat hieman tutustua autoon ja kokeilla miten sen vesiletku toimii. Myös Miss Dominica-ehdokas kokeili tätä oppilaiden kanssa - noin 3 kertaa tietenkin, jotta saadaan hyviä kuvia. :D Vähän meinasi tälläsissä kohdissa tulla teennäinen olo, mutta toisaalta kyllä ymmärrän. Kyseinen ehdokas ei kuitenkaan itse vaikuttanut kovin teennäiseltä, vaan viihtyi oikeasti lasten seurassa. 

Siistiä! Oisinkohan saannu itekkii kokeilla jos ois pyytänny?? :D En kyllä varmaa..

Päivän päätteeksi syötiin pullaa ja katseltiin kun palomiehet kiipesivät ylös kohti kattoa valjaissaan. Miss Dominica-ehdokas jakoi lapsille pahvista taiteltavan paloauton sekä värikyniä. Lapset olivat hieman väsyneitä päivän päätteeksi, mutta moni poika sanoi ennen lähtöään, että haluaa isona palomieheksi! Opettavainen päivä takana. Koululla sitten odotettiin että olisi aika lähtä kotiin ja samalla taiteltiin paloautoja.

Tadaa!

Meidän päivästä paloasemalla tulee varmasti juttu johonkin lehteen, joten linkkailen sen tulevaisuudessa tänne jos satun löytämään!  

- Ansku 

PS. Välillä tulee joko kuultua väärin tai sanottua itse väärin englanniksi asioita. Tänään kyllä ylitin itteni ku piti sanoa "please sit down" mutta tulikin sitten sanottua "please shit down"... :D Kerrankii oli hyötyä, ettei oppilas kuullu, itellä kyllä oli pokassa pitelemistä. Mitäköhän muuta oon sanonnu vahingossa väärin? Ehkä ihan hyvä etten tiiä..

Ainiin ja sellanen juttu vielä! Opettajat pyysivät että kokkaisin heille joku päivä jotain todella suomalaista ruokaa, johon mieluiten sisältyisi perunoita. Oisko ehdotuksia??