Taas toivotus hyvän joulun taas toivotus hyvän joulun...

Sieltä se joulu taas tuli! Itellä ollu nii kiireitä koulun ja töitten kanssa, että on päässyt tää joulu iha yllättämään. Tänään sitten rauhotutaan joulun viettoon ja ei stressata mistään! Syödään hyvää ruokaa, nautitaan läheisten ja perheiden seurasta ja saadaan sokeriöverit suklaasta! :D

Kymmenen yötä matkaan on, laskin aivan itse äsken! Siis KYMMENEN yötä! MITÄÄ?! Eilen hankittu viimeinki matkalaukku, että tää pakkaaminen olisi vähän helpompaan. En oo jättän onneks viime tinkaan näitä juttujen hankkimisia :'''D. Ensi viikolla täytyisi vielä käyä kaupoilla hankkimassa yhtä sun toista. Ei taija olla vielä kellää meistä kaikki valmiina matkaa varten! :'D Mutta ainaki meillä on nyt sijoitustiedot ja tiedetää missä punkataan ja minne ollaan menossa harkkaa tekemään, jote tästä olen iloinen. Matkavakuutukset, matkavaluutta ja rokotukset ✅✅ ✅

Ensi viikolla vietetää osalti meije läksiäisiä. Niistä varmasti lisää sitte keskiviikkona. Nyt huilitaan pari päivää ja sitten alkaa älytön loppukiri matkavalmistelujen kanssa. Hyviä matkavinkkeja otetaan vastaan, että mitä kaikkee sitä kannattaa ottaa vielä huomioon. Ku kattelen ulos tonne vesisateeseen, ni tahtoisin jo päästä Dominicalle auringonpaisteeseen!

Vielä hyvät joulut koko meijen porukan puolesta 💙

Elli ~

Itä-Karibian dollareita! Hauskan näköisiä!

Tonttu kissa toivottaa ihanaa joulua! Palaillaan joulun pyhien jälkeen 💙

Sossut esittäytyy 3/3

Heips!

Täällä kirjottelee viiminen matkailija, Marianne (tuttujen kesken Maikku), joka on tuolta Turun suunnilta, pikkusesta kunnasta, eksyny Kotkaan puoltoista vuotta sitten opiskelemaan. Kuukauden päivät on siis täs enää jäljellä, et nää tytsyt lähtee maailmalle. Alkaa jo hiukan jännittää, mut silti ei aivot oo vielä tätä lähtöö ihan tajunnu. On tullu myös stressattuu ihan kiitettäväst, ku ei asiat ookkaan sujunu ihan ku strömsössä, niinku Ansku ja Elli on  maininnukki. Ja ihan vinkkinä kaikille, jotka meinaa lähtee vaihtoon tai harkkaan ulkomaille: älkää jättäkö mitään viime tippaan…

Lukion jälkeen olin siis ihan hukassa siitä, mitä haluisin tehä. Tuli haettua yliopistoon, mut koska pääsykokeisiin valmistautuminen oli aika olematonta ei paikkaa irronnu. Seurauksena oli välivuosi, joka sillon tuntu kauheelta, mut nyt kun aattelee, nii se oliki aivan loistava juttu. Välivuoden aikana sit hoksasin, et sosionomi vois olla se mun juttu. Tuli sit haettua Kyamkiin ja paikan sain. Tykkään siitä, et työkenttä on niin laaja ja mahdollisuuksii on paljon. Toisaalt se aiheuttaa pientä hämmennystä, ku ei millään osaa päättää, et mikä kiinnostais eniten. Tällä hetkellä lasten ja nuorten kanssa olis mahtavaa päästä tekeen töitä ja se on tavotteenaki. Päihde- ja mielenterveystyöki kyllä kiinnostais… Mut pidän ovia auki, enkä sulje mitään mahollisuuksia pois!

Alkaa tää tyttö olla täpinöis! Kohta ollaan jo nauttimassa auringosta ja oppimassa paljon uutta. Ei ois vuos sitte uskonu, et tää puoliks läpäl heitetty idea ihan oikeesti toteutuis. Jännityksel katotaa, et mitä täst reissusta tulee! :D

- Maikku

Sossut esittäytyy 2/3

Eli mie oon se, kuka ei oo koskaa käynny Eurooppaa kauempana. Oon Elli 23v ja oon siis maaseudulta pienestä kyläpahasesta kotosi. Virolahdelta tarkemmi sanottuna, mutta se ny ei sano kaikille ees mitää. Oon kerenny asua Haminassa melkee viitisen vuotta elämästäni kunnes polku sitte johdatti tänne Kotkaan opiskelemaan tätä sosiaalialaa syssyllä 2015. Mutta siis täältä Kaakonkulman peränurkasta kotosi ja ny pääsis sitt lentämään peltipurkilla kauas merten yli kattomaan suurta ja ihmeellistä maailmaa, jäiks! Kiitän onneeni ettei yksin tarvii lähtä, sillä en tiiä oisko kantti kestän :p

Mie en tiiä, mitä tähä raapustais. Oon vähä niiku alan vaihtaja. Miulla o takataskussa merkonomin paperit ja kerkesin tehä myyjänhommii useemman vuoden tässä. Oon aina tienny, että ihmisten kanssa työskentely on se miu juttu. Mutta ei tarvin montaa vuotta kaupassa olla, että tajus, että täytyy keksii joku toine tapa toteuttaa tätä ihmisläheistäammattijuttua. Asiakaspalvelu oli ok ammatti, tykkäsin,  mutta ei iha täysin miu juttu. Opettaja aina ollu yks meikän unelma-ammatti lapsena. Ku ei oo sitä lukiopohjaa ni tonne yliopistoo hankala päästä, piti keksii jotaa muuta. Bongasin jostaa tän tsäänsin, ett sosionomi voi työskennellä lastentarhaopettajana! Olin et jooo joo, tonne voisin ehkä päästä! Hetken aikaa piti kaivaa rohkeutta, että hakisko vaiko eikö hakis, siin kohtaa oli vakiduunipaikka ja muuta..Osa ihmisistä aatteli, ett hullu jos lähtee. Piti seurata sydäntä kuitennii.. Hain ja yllätyksekseni pääsin sisään! Pidin viel välivuoden (onneksi pidin), sillä päädyin samalle luokalle huippuihmisten kanssa ja meikän tulevien parhaitte matkakumppanien :) Ja voin kertoo, ett muutamaa ruotsin tuntii lukuunottamatta, en oo katun valintaani! Tää ala tuntuu kotosalta.

Kute alussa sanoin, ei oo hirveesti tullu matkusteltuu.. Voin sanoo ett pien maalaistyttö o vähä pihalla :o Täss täytyy ottaa huomioon sata asiaa, millane vakuutus, mistä saa vaihettua valuuttaa, mitä ylipäätänsä pakataan 3kk reissulle?!?!  Anyone, auttakaa! :'D Mutt silti oon nii ilone, ett päätettii tehä tää. Stressi o älytön, koska vieläkää ei tiietä kaikkea ja aika alkaa käymään vähiin, mutta voin jo nähä meijet  Dominicalla innostuineina hyppiis uimarannalla ja tän voimilla mennään! :)

Tervetuloo meijän mukaan reissulle Dominicaan miunki puolesta! :)

Elli ~

Sossut esittäytyy 1/3

Moikka!

Mietittiin tossa tyttöjen kanssa, että vois olla ihan hyvä idea esitellä vähä itteämme. Nyt täällä kirjottaa Ansku, maalaisjuntti joka on lähössä Karibialle, apua.. En oo siis aiemmin ikinä ollu lentokoneessa, puhumattakaan sitte mistään Etelän lämmöstä! Noh, onneks mukaan sattu niinkin mahtava matkaseura, ettei naurusta ainakaan tuu olemaan puutetta. Jotenki on vähä sellanen "pieni" aavistus, että tän reissun aikana tulee vielä monia kommervenkkejä eteen..

Hain siis sosionomiks vuonna 2015, mutta koska en sillon päässy vielä sisään, ni vuoden sitte opiskelin avoimen amk:n kautta. Pieniä jännitysmomentteja oli jo tolloin ilmassa, koska kun alettiin suunnittelemaan tätä meien ulkomaan työharjottelua, miehän en ollu sillon vielä koulussa virallisesti ees sisällä.. Onneks kuitenkin nyt syksyllä 2016 pääsin tutkinto-opiskelijaksi. :) Tähän asti oon kyllä ollu niin onnellinen että aloin opiskelemaa sosionomiks! Ihan selkeesti oma ala, ja alkaa jo hahmottumaan, minkälaista työtä haluais tulevaisuudessa tehdä. Tällä hetkellä on ehkä vähän liikaakin puolia, mitkä kiinnostaa, mutta vahvimpana on vammaistyö ja vanhustyö. Ensimmäisen työharjottelunkin tein vammaistyön puolella ja se vaan vahvisti tuntemusta oikeesta alasta. On mahtavaa, miten aitoja ihmisiä sitä kautta pääsee kohtaamaan, ja kuinka tärkeetä työtä tekemään. Dominicallakin tulen ilmeisesti työskentelemään koulussa vammaisten lasten kanssa.

Ongelmiltahan me ei olla tähänkään asti vältytty, koska kun Elli ja Maikku sai sähköpostissa työsopparit, mun oma tuli sitten noin 2 viikkoa perästä. Eikä siitä tietenkää seurannu mitään hyvää, mut oli nimittäin laitettu harjotteluun ihan eri paikkaan kuin nää kaksi muuta tyttöä. Ensimmäinen ajatus oli paniikki, että miten tulen selviämään yksin, entä jos en vaikka ymmärräkkään yhtään mitä mulle siellä paikan päällä puhutaan? Sitten kun hetken oli ehtinny rauhottua, ei ajatus tuntunukkaa enää niin pahalta: paikkahan vaikutti oikeestaan tosi hyvältä! Noh, muutaman mutkan jälkeen päädyin nyt sitten kumminkin samaan paikkaan kuin Elli ja Maikku. Ehkä ihan hyvä, ei joudu sitten yksinään kulkea siellä sademetsän keskellä..

Että sellasta. Mitähän seuraavaks?

- Ansku

Morjesta pöytään

Tässähä kävi nyt näin, että ollaan oikeesti lähössä 42 päivän päästä Dominicalle!

Tää oli ehkä paras känni-idea ikinä. Harjotteluinfon jälkeen läpällä sovittiin lähtevämme tekemään toista työharjoitteluamme ulkomaille, mutta aloimmekin tosissaa toteuttamaan ideaa. Haluttiin talvea karkuun johonki lämpimään. Espanja oli meijän ensimmäinen vaihtoehto, mutta siellä vaadittiin yleensä espanjan kielen osaamista. Päädyttiin Alliansin sivuille, josta bongattiin tää vaihtoehto. 

Meitä on lähössä kolme toisen vuoden sosionomiopiskelijaa Kyamkista. Yks meist ei oo ikinä ollu lentokoneessa, toine ei oo käynny Eurooppaa pidemmällä ja kolmas ei muuten vaan tajuu; katastrofin ainekset o kasassa. Ollaa silti tosi innoissamme lähdössä matkaan. Ilmeisesti mennään tekemään harkkaa ala-asteelle, mutt tääki o vähä vielä auki.

Joooteeeen.... Meije lentokone lähtee 3.1.2017 eli 42 päivää lähtöön ja voin kertoo, että kaikki o vielä ihan kesken :'D 

Tääl voitte sitte seurailla meijen toilailuja maailmalla, jeij! 

Elli, Maikku & Ansku

Kuva: http://www.tourist-destinations.com/2012/11/dominica.html